Luovuuden kultakausi
TYÖPAPERI
Historiassa on aikakausia, jolloin arvostettiin sitä, että oman työnsä ohella ihmiset harrastivat aktiivisesti politiikkaa, tieteitä ja taiteita. Näitä olivat mm. Ateenan kultakausi (480-404), Renessanssi (1300-1600), Elizabethin kausi (1558-1603), Valistus (1685-1815), Georgian (1714-1837), Edwardian (1901-14)
Joidenkin taiteiden aloille on aina ollut matala kynnys (esim. kirjallisuus, maalaustaide, valokuvaus, vaatteet ja tekstiilit), mutta nyt uudet teknologiset välineet ovat mahdollistaneet musiikin, kuvittamisen ja elokuvien teknisen luomisen ilman suurempia taloudellisia ja osaamisresursseja. Tietotekniikasta on vihdoin tullut ihmisen avustaja, jota voidaan ohjata luonnollisella kielellä.
Arkkitehtuurissa huomaa, miten vapaiden muotojen käyttö on helpottunut, kun monimutkaisten, etenkin ei-ortogonaalisten rakenteiden kuvaaminen ja mitoittaminen on tullut yksinkertaiseksi.
Kehitys antaa monilla aloilla mahdollisuuksia panostusten keskittämiseen ideoihin, kun itse työn teknisen suorittamisen osuus kevenee. Samalla joidenkin ammattilaisten kysyntä työmarkkinoilla vähenee.
Kirjallisuuden ensimmäinen loikkaus oli kirjapainotaidon keksiminen. Nyt on päästy siihen, että julkaisemisen kynnys on madaltunut miltei olemattomaksi. Faktakirjallisuuden puolella se tarkoittaa, että yhä useammasta asiasta syntyy teoksia, joista lukijat hyötyvät. Ensimmäinen teknologian uhri saattaa olla oikeinkirjoitus; jos tekoäly osaa sen, miksi kukaan sitä opiskelisi.
Tekoälyn opettamiseen on tarvittu kulttuuriperintöä, josta osa on tekijänoikeuksien alaista. Myös rajanveto luovan ihmistyön ja tekoälyn tuotoksen välillä on epämääräinen. USAn tekijänoikeusyksikkö määritteli 2025 alussa, että tekoälyn kokonaan luomalla teoksella ei ole tekijänoikeussuojaa, mutta sellaisella on, jossa on tekijän omaa panosta. Tällä torjutaan esimerkiksi mahdollisuus varata kaikkien mahdollisten sävelkulkujen tekijänoikeus.
Edellytykset uuden luovuuden aikakaudelle ovat olemassa. Joka tapauksessa taiteiden harjoittaminen ja tulokset kasvavat ja niistä nauttimiseen on enemmän tilaisuuksia. Uuden luominen myös vahvistaa itsetuntoa, ja sille avautuu uusia foorumeita.
Tieteiden puolella tekoäly löytää uusia yllättäviäkin tuloksia ja mahdollistaa aikaisempaa laajempien kokonaisuuksien käsittelyn. Jo nyt on huomattu, että informaatioräjähdyksen hallinnassa tekoäly on korvaamaton: pyöriä ei tarvitse keksiä uudelleen, kun tieto kaikesta aikaisemmasta on välittömästi saatavilla.
3D-tulostus laajentaa todennäköisesti kuvanveistoa samalla tapaa kuin kuvien tuottamisessa on jo käynyt. Vanhojen materiaalien rinnalle ilmestyy uusia, ja värien käytön rajat vapautuvat.
Ruuanlaittotaide saa lisäpontta tekoälyn käytöllä: haute cuisine sisältää tietoa, jonka uudet sovellukset tulevat tarjolle.
Seura- ja uhkapeleihin tulee uutta sisältöä, kun ne voidaan räätälöidä tai sattumanvaraistaa tiettyjen sääntöjen mukaan. Peliin ei kyllästy, jos se muuttuu koko ajan. Larppaamisessa voidaan käyttää enemmän muuttujia, kun tekoäly pitää niistä lukua.
- sarjakuvat?
kuvantuottamisohjelmien potentiaali alkaa hiljalleen näkyä
taiteen ja kulttuurin tuotteiden levitysmalleja tulee lisää
kilpailut maallikoille
näytelmäkirjallisuus, musikaalit; musiikin sovittaminen
elokuvat
juridiikka: henkilöiden digikopioiden käyttäminen elokuvissa; äänten käyttäminen
kirjoittaminen sanelemalla voi toimia promptina, jota tekoäly täydentää
Jouni J Särkijärvi 