Mosaiikkinen elämä

TYÖPAPERI

Lähtötilanne

  • aikaisemmin historiassa ihmisten elämä kulki toistuvaa kiertoa sukupolvelta toiselle. Elämän eri vaiheet erottuivat toisistaan (eivätkä niihin kuuluneet nuoruus tai kolmas ikä)
  • koulutus, työnteon irtautuminen erillisille työpaikoille ja eläkejärjestelmät ovat muuttaneet vanhan järjestyksen perustaa
  • koulutus ja oppiminen jatkuvat läpi elämän ja ovat vain alkupäässä pelkästään siihen keskittyvää kautta
  • ihmisellä voi olla samanaikaisesti useita rooleja työelämässä ja sen ulkopuolella
  • työ on irtautunut myös työajasta ja -paikasta, ja urapolulla on hyvinkin erilaisia ammatteja
  • asuminen on hajautunut; varsinaisen asunnon lisäksi voi olla kesämökki, huoneisto ulkomailla tai Lapissa, lomaosake (40 prosentilla on kakkosasunto). Hotelliasumisen rinnalle on tullut yksityisasuntojen lyhytaikainen vuokrakäyttö. Yhden kotipaikan sijaan on tullut useampia, joissa voidaan vapaa-ajan vieton ohella myös tehdä etätyötä
  • asiointi voidaan suorittaa netissä, ostokset ja palvelut tuodaan kotiin
  • asumispolku on muuttunut; ei edetä pienestä asunnosta asteittain suurempaan vaan pyritään kerralla lopulliseen asumisväljyyteen
  • etukäteissäästämisen rinnalle on tullut velkaantuminen ja työn tuloksista nauttiminen ennen niiden aikaansaamista (luottokelpoisuus)
  • vanhuutta ei enää pidetä sairautena, jota hoidetaan lepäämällä kuolemaa odotellen vaan ikäihmiset antavat panosta työelämään, vapaaehtoistyöhön ja jälkipolvien tukemiseen sekä muodostavat merkittävän kuluttajaryhmän 
  • ihmissuhteissa mosaiikkisuus tarkoittaa, että suhteiden määrä kasvaa ja samalla pinnallistuu ja jää ajallisesti lyhyemmäksi; avioliittojen puoliintumisaika laskee, liittoihin sitoutuminen vähenee, pyrkimys kodin turvaamiseen lapsille menettää merkitystään. Sosiaalinen media on tuonut uuden, etäisyyksistä riippumattoman tavan muodostaa yhteisöjä. On myös helpompaa kuulua useampiin yhteisöihin, esimerkiksi harrastustensa perusteella
  • elämäntyyleissä esiintyy nopeasti vaihtuvia muotivillityksiä
  • sosiaali- ja työlainsäädäntöä ei ole kunnolla sopeutettu muutokseen, vaan esiintyy epätarkoituksenmukaisuutta ja väliinputoamista

Ennakointia

  • koulutusta paloitellaan pienemmiksi osiksi, jolloin itse kukin voi koota helpommin haluamansa osaamispohjan. Tutkintojen merkitys suhteessa osoitettuun osaamiseen heikkenee. Oppilaitokset tuottavat vastaavasti lisää oppimismahdollisuuksia, eivät pelkästään tutkintoja (maksullinen koulutus; kesäkauden hyödyntäminen)
  • sosiaaliturvaa ja verotusta täsmennetään siten, että ne seuraavat lineaarisesti (ilman portaita) palkkatyön ja yrittämisen yhdistelmiä; tämä edellyttää muutoksia työttömyysturvaan ja eläkejärjestelmiin
  • vastikkeellisten tukien (opintotuki, työttömyyskorvaus) kontrollia joudutaan parantamaan moninaistumisen vuoksi (ja muuttamaan lineaarisiksi)
  • kalenterivuosikohtaisesta verotuksesta siirrytään rullaavaan verotukseen, jolloin verotettavan aseman muutosten ajoittumisen vaikutus ei vaihtele
  • kaksoiskuntalaisuutta ei toteuteta, koska äänioikeutta ei voi jakaa (eikä erityisesti kaksinkertaistaa); asuinkuntia voi lisäksi olla kahta enemmänkin, tarvitsee vain määritellä niistä ensisijainen kotipaikka
  •