Omaterveys

TARINA                                                            

Ihmisen terveydentila perustuu valtaosin hänen omiin ratkaisuihinsa ja toimintaansa. Vaikka jokainen haluaisi elää pitkään ja terveenä, ihmisellä on alttius yliarvostaa heti saatavaa mielihyvää verrattuna valinnan pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Terveyden edistämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista arjen valintojen muokkaamista ja määrätietoista omaseurantaa.

Netissä on tarjolla pohja omalle terveysanalyysille ja terveysstrategialle. Analyysi on inventaari nykyisistä vaivoista ja ongelmista sekä indikaattorien seurannasta, ja siitä on hyötyä lääkärikäyntien yhteydessä. Strategia puolestaan on henkilökohtainen suunnitelma tavoitteista terveyden osatekijöiden suhteen. Suunnitelma ja sen seuranta lisäävät sitoutuneisuutta sen toteuttamiseen. Omaseurantaympäristössä on digitaalista terveysvalmennusta, ja tekoäly tekee haluttaessa yhteenvedon tilanteesta. Käypä hoito -suosituksia on annettu elämäntapaohjauksesta ja -terapiasta.

Analyysissä käydään läpi terveen ja onnellisen elämän keskeiset elementit – mm. realistinen kuva itsestä, kuuluminen yhteisöön, sosiaaliset suhteet, arvostus, kiitollisuus, oivaltaminen, luovuus ja turvallinen lapsuus. Elinympäristön terveellisyydestä kirjataan sekä terveyttä edistävät että sitä kuluttavat tekijät.  Omien tekojen kohdalla kirjataan liikunnan, ruokavalion, unen sekä nautintoaineiden osuus. Riskien välttämiseen kohdistuneet toimet ovat neljäs kokonaisuus. Niihin luetaan nykyisin myös monilääkehoidon virheet; humpuukihoidot on nyt kielletty kokonaan.

Kaupunkisuunnittelussa on ryhdytty priorisoimaan terveystekijöitä suhteessa liiketaloudellisiin suureisiin, mutta asuinympäristön valinta jää aina asianomaiselle. Lähiluonnon merkitys terveydelle on pystytty määrittelemään, joten asunnon ominaisuuksista ilmoitetaan myös sen keskimääräinen vaikutus terveiden elinvuosien määrään siinä missä energian kulutuskin.  

Terveyden tukemiseen on tullut paljon puettavaa elektroniikkaa, joka tuottaa jatkuvasti dataa.

Älysormukset antavat varhaisia ennusteita sairastumisesta (sekä myös raskaudesta) ja arvioita verenpaine‑ ja glukoositrendeistä.

Älyrannekkeissa voi olla sykkeen ja sykevälivaihtelun seuranta, unen keston, rytmin ja laadun mittaaminen, fyysisen aktiivisuuden, askelten ja kuormituksen seuranta, stressi- ja palautumistason arviointi, ekg, kuntotestit, veren happipitoisuus, ihon sähkönjohtavuus, kehon lämpötilan muutokset. Kotona yksin elävän toimintakyvyn seuranta on ollut yksinkertaisinta järjestää rannekkeen liikkumista seuraamalla.

Älypuhelimet keräävät tietoa ravitsemuksesta ja painosta sekä auttavat liikunnan ja harjoittelun suunnittelussa, mielialan, stressin ja palautumisen seurannassa sekä muistuttavat lääkityksestä ja liikunnasta.

Älyvaatteissa on niiden luonteeseen sopivia sovelluksia, kuten rintasyöpää seuraavat liivit, veritulppaa tunnistavat säärystimet tai rintakehää ja lihastyötä mittaavat urheiluvaatteet.

Kaikkia näitä sovelluksia ei ole hyväksytty lääketieteellisiksi laitteiksi, mutta tämä ei estä niistä saatavaa hyötyä.  ennen kuin niitä saa markkinoida terveysperustein. Tämä ei ole estänyt niiden leviämistä, mutta julkiseen terveydenhuoltoon pääseminen edellyttää hyväksyntää.

Koulu- ja työpaikkakiusaamiseen on otettu aktiivinen nollatoleranssi, ja niitä seurataan rutiininomaisesti säännöllisillä kyselytutkimuksilla.

Somen kielteisiä vaikutuksia nuorten ahdistuneisuuteen ja mielenterveyteen pyritään torjumaan vähentämällä teknisin ratkaisuin someaikaa. Palvelujen ylläpitäjiin on ryhdytty kohdistamaan vaatimuksia saadun tutkimusnäytön perusteella.

Terveys on elämäntapa eikä oikea lista diagnooseja ja lääkkeitä.