Standardointi 

TYÖPAPERI                               

Lähtötilanne

• standardisointi lisää tuottavuutta, koska se yksinkertaistaa yksittäisten tuotteiden yhdistelyä (vähentää järjestelmäsidonnaisuuksia)
• standardisointi edistää markkinoiden toimintaa, koska kilpailu tapahtuu varsinaisten ominaisuuksien kesken. EU:n sisämarkkinoilla pyritään yhdenmukaisiin standardeihin. Pohjoismainen radiopuhelinstandardi NMT teki mahdolliseksi laajojen yhtenäisten markkinoiden synnyn ja Nokian nousun
• standardisointi tukee monikäyttöisyyttä, mikä vähentää resurssien käyttöä
• standardisointi tukee uusien tuotteiden kehittämistä, koska se yhtenäistää markkinaa
• standardisointi määrittelee yhtenäiset vähimmäisvaatimukset. Tämä mm. yksinkertaistaa hankintoja
• tilastotietojen vertailtavuus edellyttää, että käytetään yhteisiä määritelmiä. Jos jotain kokonaisuutta tarkastellaan useasta näkökulmasta (kuten eri EU-asetusten ja direktiivien sisältämät raportointivelvollisuudet), standardisoinnilla vältetään päällekkäinen raportointityö   
• esimerkkejä:
  • Yhtenäiset tietoturvastandardit, jotka varmistavat, että kaikki laitteet ja järjestelmät ovat suojattuja kyberuhkia vastaan.
  • Yhteensopivuus eri laitteiden välillä, jotta ne voivat kommunikoida keskenään saumattomasti. Tässä on puutteita esimerkiksi kodinkoneiden ja autojen keskinäisessä kommunikaatiossa
  • Standardit, jotka edistävät materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä; kun pääsääntö on voimassa olevien normien noudattaminen, tarvitaan soveltamisnormit kierrätettäville laitteille ja materiaaleille
  • Yhtenäiset latausstandardit, jotka mahdollistavat sähköajoneuvojen lataamisen eri latauspisteissä ilman yhteensopivuusongelmia, sekä matkapuhelinten laturien yhteensopivuus
  • Eettiset ja tekniset standardit, jotka varmistavat tietotekniikan turvallisen ja oikeudenmukaisen käytön.
  • Yhtenäiset standardit vaatimusten noudattamisen osoittamiseksi (esim. rakennustuotteiden Eurokoodit) ja ominaisuuksien laskentamalleiksi (esim. hiilitulleja tai rakennusten lämmitystarpeen luokittelua varten)
  • sotilasliiton (kuten Nato) asejärjestelmiä koskevat standardit, jotka mahdollistavat sekä yhteisen tarviketuotannon että eri maiden joukkojen saumattoman yhteiskäytön
• standardointityö on tähän asti kustannettu Suomessa standardeja myymällä, mutta ”right to know”-periaatteen mukaan niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä
• sote-uudistuksen alkaessa oli terveydenhuollon standardisointityö pitkällä, mutta sosiaalipalveluissa lähes aloittamatta. Siitä huolimatta niitä tuli ryhtyä heti tilastoimaan

Ennakointia

• autojen ja liikenneympäristön välinen kommunikaatio tarvitsee standardointia
• vihreän siirtymän määritelmissä sekavuutta, joka on korostunut metsien hiilitasetta laskettaessa. Tilastointi ja laskentamallit tarvitsevat täsmällisyyttä myös EU:n tasolla