Viime kesänä pidettiin nähtävillä Espoon Yleiskaava 2060 -luonnoksen aineistoa. Siihen saatuja mielipiteitä käsitellään, ja kaavan seuraava käsittely on ajoitettu ensi vuoden (2026) syyskaudelle.
Kävin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa läpi nämä mielipiteet, joita saatiin 1375 kappaletta. Näissä oli tavalla tai toisella epäselviä yli 40. Muihin annetaan vastine kaavaa seuraavan kerran käsiteltäessä. Tietojärjestelmä oli vähän jäykkä, ja minulta kului hommaan yli 50 tuntia.
Tässä käsittelen lähinnä niitä asioita, joista on käsittelyssä ollut erilaisia näkemyksiä tai joissa haluttiin muutoksia kaavaluonnokseen.
Kuusi kaupunginosayhdistystä esitti kh:lle toukokuussa nähtävillä olon pidentämistä; kirjelmä oli nyt mielipiteissä. Muutamia muitakin mielipiteitä kohdistui aikataulun tiukkuuteen sekä informaation vähäisyyteen. Valtaosa mielipiteistä annettiin juuri ennen nähtävillä olon päättymistä. Kaupungin tarjoama informaatio oli todella vähäistä, eikä kaupungin oma tiedotuslehti kertonut mitään nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta.
Tiivistäminen tyrmättiin
Virkamiesten pohjaesitys perustui Etelä-Espoon asukasmäärän kasvattamiseen puolella. Kaavan oli suunniteltu tiheä raideliikenneverkosto. Jotta siitä tulisi kannattava, yli 50 pientaloaluetta tai -ryhmää oli merkitty tiivistettäviksi siten, että niille saisi rakentaa myös kerrostaloja.
Yleiskaavan pohjaksi oli teetetty selvitys espoolaisten asumistoiveista. Yli puolet espoolaisista haluaisi asua pientaloalueella; nyt asuu vain kolmasosa. Virkamiesesityksessä vain kymmenen prosenttia uudesta rakentamisesta olisi tullut pientaloihin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta teki satakunta muutosta virkamiesten pohjaesitykseen. Lautakunnan tärkein linjaus oli, että olemassa olevat pientaloalueet säilytetään pientaloalueina. Yksin tämä tarkoitti käytännössä yli viittäkymmentä muutosta pohjaesitykseen. (Kaupunginhallitus palautti sen jälkeen osan näistä tiivistettäviksi.) Päätös syntyi äänin 8-5 kokoomuksen, perussuomalaisten ja rkp:n äänillä; vähemmistöön jäivät vihreät ja demarit. Sekä vihreät että kaupunkisuunnittelupäällikkö jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä, koska se tarkoitti, ettei myöskään raideverkostoa tarvittaisi.
Mielipiteistä 573 sisälsi kannatuksensa lautakunnan päättämälle vaihtoehdolle ja vain seitsemässä kannatettiin alkuperäistä virkamiesesitystä. Pientaloja puolustavia mielipiteitä tuli erityisesti Friisilästä, Tillinmäestä, Westendistä, Lintuvaarasta, Uusmäestä, Kavallinmäestä, Kuurinniitystä, Jänismäestä, Kukkumäestä ja Rehtorintieltä/Oppilaantieltä.
Jaoin viitisen tuhatta kirjettä pientaloalueille ja pyysin tukea lautakunnan päätökselle. Mielipiteitä tuli aika paljon juuri näiltä alueilta. Sieltä, missä oli jääty kaupungin informaation varaan, tuli vain vähän mielipiteitä tästä aiheesta.
Lautakuntamme päätti myös, että kahden hehtaarin ja sitä suuremmat puistot asemakaava-alueiden sisällä näytetään kaavassa. Kaupunginhallituksen hyväksymästä kaavaluonnoksesta näistäkin oli poistettu kymmenkunta. Esittelijä ei tosin ollut kertonut kaupunginhallitukselle tehneensä näin.
Lautakunnan päätöksen mukaisia mutta yleiskaavaluonnoksesta puuttuvia (joidenkin osalta tulkinta voi olla toinenkin) asemakaavapuistoja: Otsonkallio/Käpälämäki, Hiidenpuisto, Puolarniitty, Kuusilaakso, Anja Pankasalon puisto, Kurkijoen puisto, Jänismäki, Tienhaara, Nurmilinnunpuisto, Alakartanonpuisto (rajaus), (Tillinmäen puisto ja kenttä), (Louhentien varrella oleva isomman puiston osa).
Yksittäisiä huomioita kertyi paljon
Tuore Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaava ei kuulunut nyt suunniteltavaan alueeseen, mutta joissain mielipiteissä huomautettiin siitä, että kaavaluonnoksessa on virhe asianomaisen kiinteistön kohdalla.
Suuri osa mielipiteistä koski asioita, joita ei ratkaista yleiskaavan tasolla. Yksittäisistä kysymyksistä korostuivat Lippajärven rannan ulkoilupolun vastustaminen – se olikin hylätty nähtävillä olon aikana – sekä huoli Haukilahdessa sijaitsevasta surffauksen tukikohdasta. Jälkimmäinen taas on kooltaan niin pieni kohde, että se ei näy erillisenä yleiskaavatasolla. Tämän vuoden alusta tuli jopa helpotus tukikohdan säilyttämiseen: merikontit eivät enää tarvitse mitään lupaa, kunhan rakennusoikeutta riittää niihin.
Yleistä kritiikkiä kohdistui puutteisiin asukasmääriä koskevissa tiedoissa ja kaavamääräysten epämääräisyyteen. Väestönkasvun sijoittamista jo rakennetuille alueille arvosteltiin ja tuotiin esiin ongelma vastaavien koulu- yms. palvelujen sijoittamisesta näille alueille. Virkamiesten esittämää väestötavoitetta pidettiin liioiteltuna.
Kaavasta puuttuvista rky-alueista huomautettiin, ja paljon oli pyyntöjä paikallisen kulttuuriperinnön kirjaamisesta yleiskaavaan. Rakentamisen sijoittamista pohjavesialueille arvosteltiin. Kaavaluonnoksen eroja tuoreisiin asemakaavoihin kummasteltiin.
Viheralueiden vähentämiseen kohdistui kritiikkiä. Useassa mielipiteessä oli yksityiskohtaista tietoa luonnosta, jota haluttiin suojeltavaksi. Nykyisten viheralueiden ottamista rakentamiseen vastustettiin useissa mielipiteissä, mm. seuraavia:
- Lintuvaaran pohjoispuoli
- Kehä II:n pohjoispään kohdalla Turuntien pohjoispuolen kaksi AK-aluetta (lähinnä nykyisen asemakaavan liittymäalueella)
- Stensinharju
- auringonkukkapelto (tällä nimellä sitä kutsuttiin useissa mielipiteissä)
Moni rakennus- ja kiinteistöalan yritys kävi mielipiteessä läpi omistuksensa Espoossa ja toiveensa niiden kehittämisestä. Kiinteistönomistajien mielipiteissä toivottiin yleensä TP-aluetta muutettavaksi joko suoraan asumiseen tai C-alueeksi. Teollisuus- ja varastoalueiden lisäämisestä ei tehty esityksiä.
Raitiotielinjauksien epämääräisyyttä kritisoitiin; niitä kun on vedetty asuttujen tonttien päälle. Selvästi eniten arvosteltiin Olarin koilliskulmassa olevaa Nygårdinreittiä, joka on jo asemakaavassa.
Yksittäisiä useammassa mielipiteessä edellisten lisäksi esiin tuotuja asioita
- Tvijälpin sillan ja rakentamisen vastustus (myös muutamia puoltoja oli). Asia ratkeaa kuitenkin ennen yleiskaavan seuraavaa käsittelyä
- Sommarössä kahden kevyen liikenteen sillan haitallinen vaikutus veneilyyn ja luontoon
- veneiden säilytys Finnoossa
- Finnoonniityn muuttamista teollisuusalueesta kerrostaloalueeksi vastustettiin
- Espoon keskuksessa Läntinen jokitie oli merkitty viheralueeksi, ja sen asukkailta (seitsemän asuttua tonttia) tuli lukuisia mielipiteitä asumisen sallimisen puolesta
- Karhusuonkujan pohjoispuoliset omakotitontit oli merkitty viheralueeksi
Lautakunta oli näistä kiinnittänyt huomiota vain Tvijälpiin; muut olivat jääneet huomaamatta eli mielipiteillä on tärkeä rooli päätöksenteossa.
Kaavaluonnosta käsiteltäessä listattiin koko joukko asioita, joihin ei vielä pystytty ottamaan kantaa. Mm. taloudesta päästään puhumaan vasta seuraavassa vaiheessa.
Jouni J Särkijärvi 