Tekoäly, kunnat ja muut

Asiantuntijajärjestelmien kehityksessä voidaan erottaa useita periaatteellisesti erilaisia suuntia, joita on tässä tarkasteltu erillisinä.

Tekoälyn soveltamisessa on tärkeää käyttää sen vahvuuksia ja välttää sen heikkouksia. Se hoitaa siten joitain osia kokonaisuudesta, ja loput jäävät ihmisten vastuulle. Siten ei edes lähennytä fiktiivisen kokonaisvaltaisen tekoälyn suuntaan.

1 Kansalaisten ym. käyttöliittymät

• käyttöliittymän tehtävänä on häivyttää järjestelmän haitalliset ei-inhimilliset ominaisuudet yhteydenpidossa asiakkaaseen
• kehittymättömässä tietojärjestelmässä käyttäjä joutuu toimimaan ohjeiden mukaan ilman järjestelmän antamaa apua, ja usein vain yksi ratkaisu on oikea
• tekoäly on tuonut asiakkaita palveleviin järjestelmiin botteja, jotka pystyvät antamaan vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin, tarkentamaan asiakkaan ongelmaa ja antamaan ohjeita jatkotoimista ja yhteydenotosta oikeaan paikkaan. Ne reagoivat avainsanoihin, joten erilaiset tavat esittää kysymyksiä ovat mahdollisia
• tekstimuotoinen yhteydenpito on asiakkaan kannalta kehittymätön verrattuna siihen, että voisi keskustella luonnollisella kielellä, mikä käytännössä edellyttää järjestelmän omistajalta avatarin tms. käyttöä

2 Henkilökohtainen palveleva AI

• tekoäly voi keskustella asiakkaan kanssa tämän omista asioista
• aihepiirejä:
  • lasten ja nuorten ”aikuisapu”
  • mielenterveys, masennus, terapiat
  • elämäntapaongelmat, alkoholismi, huumeet
  • terveys, itsehoito, terveydentilan seuranta, itsetestaus, hoidon tarve, painonhallinta
  • oma ja perheen taloudenpito; mahdollinen yhteys tilitietoihin tukena

3 Asiantuntijajärjestelmät virkamiehen apuna

• joissain tehtävissä joudutaan hallitsemaan suurta määrää tietoa
• asiantuntijajärjestelmä auttaa tiedon hakemisessa ja yhdistelemisessä sekä voi tehdä ehdotuksia ja kysymyksiä käyttäjälleen
• järjestelmä voi saada laajan vastuun dokumentoinnista ja raportoinnista, jotka nykyisellään sitoo henkilötyötä

4 Järjestelmien sisäinen reaaliaikainen AI

4.1 Järjestelmän kokonaisvaltainen ohjaus

– esim. liikenteenohjaus: liikennevalot, nopeusnäytöt, liikennevirtojen ohjaus ruuhkautumista ja onnettomuuskohtia välttäen, sään ja kelin huomioon ottaminen, myöhemmin myös yhteydenpito autoihin

– pysäköinnin reaaliaikainen informaatiojärjestelmä

 4.2 Yhdyskuntasuunnittelu

– virtual twin

– ilmiöiden paikkatietovisualisointi

– kokonaistaloudellisuus, poikkeamat keskiarvoisuudesta

– yleistavoitteiden seuranta määrällisesti ja laadullisesti

4.3 Johdon tilannekuva

– johdon määrittelemä tietopohja, jonka tekoäly pitää ajantasaisena

– erillisen raportoinnin sijaan poikkileikkaustilanteiden yhteenvetoja