Uusi tapa sotia  

TYÖPAPERI

Lähtötilanne

  • aseellinen sodankäynti on sinänsä vanhentunut toimintamalli, koska kaupan vapauttamisella saavutetaan parempi nettotulos. WTO on jo ollut jonkin aikaa kolmannen maailmansodan areena. USA on kaivanut historiasta merkantilismin aseekseen, mutta se toimii huonosti
  • seuraavan tekstin tarkoituksena ei ole esittää kattavaa tietopohjaista katsausta vaan nostaa esiin hahmotuksia muutoksesta
  • nopea tekninen kehitys on muuttanut sotimista ratkaisevasti, ja aikaisempiin totuuksiin pitää osata suhtautua kriittisesti. Niistä poisoppimiseen on kiinnitettävä huomiota kyseenalaistamalla kaikki
  • koko maa on siten sotatoimialuetta, että sekä droonihyökkäykset että maahanlaskut voivat tapahtua rintamalinjan takana – eli rintamalinjaa asemasodan merkityksessä ei ole
  • Geneven sopimuksia eivät kaikki osapuolet enää noudata (eivätkä ne koske terroristijärjestöjä kuten esimerkiksi Hamasia). Tämä lisää alttiutta siviileihin kohdistuviin sotatoimiin, joten on vastaavasti kehitettävä siviilien suojelua tai itsepuolustuskykyä. Sotarikosten dokumentointi kuuluu osaksi taistelutoimintaa, ja sillä on vuosikymmeniä kestävä jälkivaikutus  
  • kansainvälinen yhteistyö edellyttää sekä toiminnallista että teknistä standardisointia, jotka taas edellyttävät jatkuvaa yhteysharjoittelua
  • robotiikka, droonit ja satelliittikuva ovat keskeiset uudet tekijät. Liikkuvuutta on pakko lisätä, koska oma sijainti ei ole enää koskaan salaista. Jopa nopeana pidetylle vastatulitutkallekin on löytynyt nopeampi vaihtoehto. Horisontaalisesta taistelusta on siirrytty vertikaaliseen: ensisijainen suojautumissuunta on ylhäältä tulevia uhkia vastaan. Infrapunakamerat yleistyvät sekä laitteistoissa että taistelijoilla (myös infrapuna-piilolinssit)
  • nopea tiedon hallinta ja hyväksikäyttö korostuu; johdon tietojärjestelmien tulee olla reaaliaikaisia, riittävästi salattuja ja suojattuja radiohäirinnältä.
  • GPS-häirintä korostaa korvaavien keinojen merkitystä: suunnistus kartalla ja kompassilla, tähtiin ja maastoon perustuva droonien suunnistus, kiinteä kaapeliyhteys drooniin
  • sotilaiden tehtäväkenttä kaventuu, kun robotiikka ja miehittämättömät laitteet toimivat taistelutilanteissa. Tarpeettomien henkilötappioiden välttäminen korostuu. Silti yksin ja yhdessä toimivia sotilaita tarvitaan silti edelleen rintamalla
  • on edelleen tarkoituksenmukaisempaa haavoittaa vihollisen taistelijoita kuin surmata heitä (sitoo toisen resursseja)
  • erilaiset kohteet erottuvat aikaisempaa enemmän, kun toiminnan pääpaino siirtyy vastustajan rintamalinjan taakse: kiinteät kohteet, kalusto, huolto, taistelijat.
  • harhauttamisen rooli kasvaa; kun piiloutuminen on vaikeaa, lisätään valemaaleja (lämmönlähteet, valerakennelmat)
  • kustannushyödyn merkitys kasvanut, koska halvalla laitteella voidaan tuhota kalliimpi.
  • massadroonihyökkäyksiltä ei pysty suojautumaan kunnolla; kohteiden mekaaninen suojelu ja resilienssi tulevat tärkeiksi
  • kustannukset nousevat, kun kertakäyttödroonien osuus kasvaa tiedustelussa ja hyökkäyksissä (esim. kiipeää pystysuoraa seinämää magneettien varassa; sisätiloja tutkivia drooneja, jotka räjähtävät osuessaan)
  • anturin ja räjähteen ei tarvitse enää olla fyysisessä yhteydessä toisiinsa, räjähteet voivat tunnistaa omat joukot: esimerkiksi turvallinen vetäytyminen oman miinakentän läpi on mahdollista
  • Ukraina on ollut tärkeä teknologian ja taktiikan kehittämisalusta. Se poikkeaa ratkaisevasti Suomesta siten, että se on valtava upottava pelto siinä missä Suomi on soiden täplittämä syvä metsä.
  • Välineiden kehityskaari on ollut mitattavissa kuukausina, kun perinteiset laitesukupolvet ovat olleet jopa vuosikymmeniä. Tuotekehitys tarvitsee tuoretta palautetta, joten se siirtyy lähemmäs taistelutoimintaa
  • teknologian kehityskohteita:
    • taistelijoiden korvaaminen robotiikalla ja drooneilla; drooniparvien käyttö
    • suojavarusteet; hätäensiapu
    • valerakenteet; infrapunasuojaus; piiloutuminen ylhäältä kohdistuvalta tiedustelulta; folioviitat ja kynttilät, vastatoimet
    • vartiointi- ja tiedusteludroonit ja -robotit; monianturit; droonien radiotorjunta
    • stokastisesti etenevät droonit (kuten eräät lentävät hyönteiset)
    • kohteen liikkeen mukaan itsetähtäävät kiväärit
    • emodroonit, jotka toimittavat kohteen lähelle minidroonien pilven
    • aluevesien suojelu merenalaiselta toiminnalta; drooniveneet, robottisukellusveneet
    • kaupunkisodankäynnissä minidroonit tiedusteluun
    • taistelulentokoneet ilman pilottia
    • miehittämätön logistiikka: huolto, haavoittuneiden kuljetus
    • laserhäikäisy (wattitason IR laser riittää); droonien lasertorjunta; äänihakuiset torjuntadroonit;
    • liiketunnistimet, pimeänäkölaitteet
    • kyberturvallisuus: adaptiiviset tietoturvajärjestelmät mukautuvat kehitykseen: voivat esimerkiksi seurata poikkeuksia verkkoliikenteessä ja reagoida niihin
    • phishing-, deepfake- ja kaappaustunnistus

Ennakointia

  • koko ajan joudutaan pohtimaan, mikä on järkevää, mikä on kustannustehokasta, mikä on mahdollista
  • tekniikan tueksi määritellään uusia NATO-standardeja, mikä helpottaa sekä tuotantoa että joukkojen ja valtioiden yhteistoimintaa: materiaalin modulaarisuus ja tuotannon hajautus
  • 1600-luvulla valtio saattoi ulkoistaa sodankäyntiä sotilasyrittäjille. Värväys, logistiikka, huolto ja tiedostelu ovat helposti ulkoistettavissa, samoin salaiset operaatiot. Venäjän esimerkkiä voivat muutkin seurata
  • reserviläisten aseistamista kriisin aikana etenkin maahanlaskuja ja nopeita hyökkäyksiä vastaan joudutaan harkitsemaan (vrt. sveitsiläiset reserviläiset, joilla on ase mukana kotona).
  • poikkeustilanteita ja selviytymistä koskevia oppaita tuotetaan julkiseen myyntiin (kuten USAssa: asevoimien oppaita voi ostaa: survival, explosives, boobytraps)
  • varusmiespalvelu jaetaan useiksi linjoiksi nykyisen fyysispainotteisen päämallin rinnalle: yhdessä vaihtoehdossa keskitytään tekniikan käyttöön ja kehittämiseen, kursseista koostuvassa kevytvaihtoehdossa pääpaino on siviilien toiminnassa poikkeustilanteissa; mahdollisesti myös elämyspainotteista koulutusta tuotetaan reserviläiskoulutuksen yhteydessä. Poikkeusaikoina sotilaat joutuvat osallistumaan siviilien ohjailemiseen, josta voidaan saada kokemusta
  • rynnäkkökiväärille kehitetään lisävaruste, joka mahdollistaa tähtäämisen ja laukaisemisen suojautuneena
  • poikkeuslakeihin tarvitaan paljon poikkeuksia taistelukäyttöön tulleen teknologian vuoksi
  • psykologinen sodankäynti on osaksi pitkävaikutteista valmistelua, jossa rakennetaan viholliskuvaa ja suoritetaan puolustautumista kuvaavia symbolisia toimintoja; siitä tulee oma puolustushaaransa. Vastatoimet otetaan järjestelmällisen kehittämisen kohteiksi osana maanpuolustusta. Kansalaisten medialukutaitoa ja omaa puolustautumista mediassa vahvistetaan. Informaatiopuolustukselle luodaan toimintamallit ja tekniikka  
  • Kansainvälistä oikeutta täydennetään ottaen huomioon tapahtunut sodankäynnin kehitys ja vastatoimien tarpeellisuus (Geneven sopimukset, Haagin sopimus, kybersodan pelisäännöt, uudet eettiset ja oikeudelliset kysymykset esim. autonomiset asejärjestelmät, terroristivaltioiden hybriditoiminta)
  • Sotatoimien ympäristövaikutuksiin ja niiden havaitsemiseen kiinnitetään enemmän huomiota; niistä aiheutuu muutakin haittaa kuin ABC-aseiden käytöstä