Yksityisyyden suoja
TYÖPAPERI
Lähtötilanne
- halussa yksityisyyteen on suuri vaihteluväli erakosta sometähteen
- tasapainoa etsittäessä otetaan huomioon yksityisyydestä luopumisella saatu hyöty
- rajanveto suojatun ja avoimen välillä on vaikeaa
- shikaanikielto tulee pitää mielessä: yksityisyyden suojaa ei voi käyttää perusteena, jos se on vain väline saada suoja jollekin muulle toiminnolle. Rikollinen ei siten saa suojaa estääkseen rikoksen selvittämistä
- netissä liikeidea on usein asiakkailta saadun tiedon myyminen eteenpäin; palvelujen käyttö edellyttää yksipuolisesti määritellyn sopimuksen ehtojen hyväksymistä. Suomessa vakiosopimuksen kohtuuttoman ehdon voi riitauttaa (entä EU-oikeudessa?)
- GDPRS ym. rajoitukset ovat toimivia ja kaventavat vahvemman osapuolen liikkumavaraa
- myös yhteiskunta tarvitsee yksityisyyden suojaan kuuluvia tietoja. Sekä julkisella että yksityisellä puolella on aina riski, että tiedot vuotavat ulkopuoliselle
- verotuksen avoimuus kohdistuu tietoihin, joita ei pidetä yksityisyyden suojaa nauttivina; sopisi vientiartikkeliksi
- julkisella terveydenhuollolla tulisi olla pääsy kaikkeen siihen relevanttiin tietoon, jota tarvitaan hoidon järjestämiseen
- ihmisen tunnistaminen kasvojen perusteella on huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa tekoälyohjelman avulla kuin perinteisesti ihmistyönä. Ohjelmat pystyvät löytämään samannäköisyyttä myös muista suunnista tarkastellen kuin mistä alkuperäinen vertailukuva on otettu
- pelkän tunnistuksen ohella on AI tunnistaa myös ilmeitä ja niiden takana olevia tunteita
- kasvojentunnistusta käytetään esimerkiksi lentokentillä ja julkisissa tiloissa henkilöllisyyden varmistamiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Jalkapallohuligaanit pyritään pitämään poissa katsomoista sen avulla
- on kokeellisia itsepalvelukioskeja, joissa asiakkaan kasvot tunnistetaan ja yhdistetään veloitustietoihin
- yritykset voivat analysoida asiakkaiden tunteita ja reaktioita tuotteisiin ja palveluihin, mikä auttaa parantamaan asiakaskokemusta ja kohdentamaan markkinointia tehokkaammin
- tunteiden tunnistaminen voi auttaa diagnosoimaan ja hoitamaan mielenterveysongelmia sekä seuraamaan potilaiden hyvinvointia
- tunteiden analysointi voi tarjota syvempää ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksesta.
- tunteiden tunnistaminen voi parantaa robottien ja tekoälyjärjestelmien kykyä kommunikoida ja toimia ihmisten kanssa luonnollisemmin
- tunnistaminen ja tunteiden analysointi koskevat ihmisen yksityisyyttä, joten rajanveto siihen on tarpeen
Ennakointia
- jos kasvojentunnistus auttaa valheenpaljastuksessa, sitä ryhdytään käyttämään tähän. Kuulustelutilanteessa siitä on muutakin hyötyä
- terveystietojen avaamisvelvollisuutta lisätään. Reseptien määräämisessä tarvitaan tieto muiden tahojen määräämistä lääkityksistä (yhteensopivuus; päällekkäisyyksien estäminen; säästö)
- kilpavarustelu etenee kontrollin ja suojan välillä: naamioitumisen kieltoa voidaan kiertää geeliin ja elektroniikkaan perustuvilla ratkaisuilla
Jouni J Särkijärvi 