Täällä kuuluu jossain kohdin kertoa itsestään ja siitä, miksi yleensäkin kirjoittaa tällaisia sivuja. Kohtullinen toivomus. (Tämä on nyt vielä kesken.)
Olen generalisti eli kiinnostun kaikesta kiinnostavasta. Kirjoitan siitä mielelläni. Sitä ollut suvussa liikkeellä pitempäänkin; äidin isä kirjoitti mm. kirjan kesätyöpaikastaan Muurmannin radan rakennustöistä 1915. Muistioiden ohella kirjoitan aforismeja ja science fiction lyhytnovelleja, jotka melkein tai ihan voisivat tapahtua nyt tai lähitulevaisuudessa. Sitä kutsutaan kovaksi scifiksi, jonne ei päästetä fantasiahahmoja tai taikuutta.
Olen ehtinyt hoitaa kymmeniä erilaisia luottamustehtäviä. Pitkä elämä aiheuttaa pitkän cv:n. Pyrin ongelmien pariin ja yritän ratkoa niitä. Kansanedustajana pääsin sormeilemaan lainsäädäntöä; ilman minua olisi maa-aineslaki säädetty ensin siten, että korvausperusteena ovat kuutiometrit eivätkä neliömetrit, ja korjattu sitten Ruotsin perässä neliöpohjaiseksi. Siinä on taustalla perustuslaki ja omistusoikeuden tulkinta: kuuluuko viljelijän historialliseen omistusoikeuteen pelkästään oikeus viljellä peltoa vai myös oikeus myydä vapaasti mullat pois. Tai soraharju.
Toinen kohta oli tasa-arvolaki. Hallitus ehdotti, että valtion useampijäsenisissä elimissä tuli olla kumpaakin sukupuolta olevia henkilöitä. Valiokunnan pykäläkohtaisessa käsittelyssä tuumin, että voisihan tällaisen vaatimuksen edellyttää kunnillekin ja tein vaatimattoman lisäyksen ”ja kunnan” tekemistä sanan valtio jälkeen.
Eduskunnan kirjoittamattomien sääntöjen mukaan oppositiopuolueiden edustajien muutosehdotukset äänestetään nurin ja vain hallituksen luvalla tehdään muutoksia lakeihin. Nyt kuitenkin kävi niin, että kokeneet hallituspuolueiden kansanedustajat päätyivät nopeasti siihen, että tämähän tulee kuitenkin lopputulokseksi, ja lisäys hyväksyttiin yksimielisesti. Eduskunnan prosessia tuntevat huomaavat, että valiokunnan mietintöä kirjoittavalle sihteerille (sittemmin vaiokuntaneuvokselle) tuli tenkkapoo, kun asia ei ollut ollut esillä yleiskeskustelussa, joten kukaan ei ollut kertonut, miksi tällainen aika iso muutos tehtiin.
Olin ilmeisesti ensimmäinen kansanedustaja, joka julkisti vaalibudjettinsa, eikä pelkästään sen tulopuolta, mihin laki nyt velvoittaa. Julkisuuden tulisi koskea myös menoja, jotta avuliaat kanssaehdokkaat voisivat tarkistaa, että kaikki näkyville tullut on muistettu kirjata.
Eduskunnassa on kansliatoimikunta, joka on eräänlainen taloyhtiön hallitus. Siellä sain estettyä vanhan teleteksti-järjestelmän (= kuvaruuduissa pyörivät infosivut) hankinnan. Toisessa saavutuksessani käytin arkkitehdin osaamista ja säästin neljän vuoden palkkani valtiolle, kun vaalien jälkeen kasvatetaan ja kutisten tuloksen mukaan eduskuntaryhmien huoneita. Siinä eivät siirry pelkästään seinät, vaan koko sisäkatto menee uusiksi, koska rakennus on suojeltu ja kattovalaistus on symmetrinen. Totesin, että kaksi eduskuntaryhmää voivat pikemminkin vaihtaa huoneita keskenään ja välttää koko remppa. Kävi ilmi, että huoneisiin liittyi paljon historiallisia ja tunnearvoja, mutta surutyö ja huoneiden vaihto onnistui. Ja olihan siinä tavoitteita seuraavien vaallien jälkeisiksi muutoksiksi.
T
Jouni J Särkijärvi 