Kirjoittaja-arkisto:jounijsrkijrvi

Vanha on parempiVuoden 2022 loppuun saakka sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi ovat kuntien vastuulla. Lähipalveluista kunnat päättävät itse, ja erikoissairaanhoidon ja pelastuslaitoksen organisaatioita johtavat alueen kuntien valitsemat luottamushenkilöt.Vuoden 2023 alusta tehtävät ja päätösvalta siirtyvät Helsinkiä lukuun ottamatta uusille hyvinvointialueille. Niiden vaalit eivät juurikaan kiinnosta kansalaisia, ja ehdokkaat keskittyvät puhumaan asioista, joista he ovat samaa mieltä.Jatka lukemista ”Hyvinvointialue – vaikeimman kautta”

Vastuullinen päätöksenteko pyritään perustamaan tiedolle ja tieteelle. Liikenteen osalta käytetään myös hämmästyttävää määrää uskomuksia, joiden esittäjien täytyy tietää ne virheellisiksi. Uskovat loukkaantuvat herkästi, jos heille tuputtaa tieteen tuloksia. ”Epämukavia totuuksia”, kuten Al Gorekin otsikoi sanomansa. Perinteisten kulkuvälineiden ja fossiilisten polttoaineiden merkitys hallitaan tiedollisesti hyvin. Käyttöön on nyttemmin tullut uusia ratkaisuja, joiden osalta tarvittavaa tietokantaa eiJatka lukemista ”Liikkumisen hiilijalanjäljet”

Yhteiskunnallinen keskustelu käydään tavallisesti olemassa olevien ratkaisujen eduista ja haittapuolista. Pöydälle voi nostaa myös uusia innovaatioita: tässä on omia ehdotuksiani. MetsätilioteOsa Suomen metsistä on päätynyt omistajille, jotka periaatteessa haluaisivat hyödyntää niitä taloudellisesti mutta eivät käytännössä siihen ryhdy. Tekemisen aloittamisen kynnys on suuri maallikolle. Kansantaloudellisesti metsien hoidon onnistuminen on tärkeää.Omistajat saavat sijoituksistaan alkuvuodesta tiliotteen, josta niidenJatka lukemista ”Temppuja hatustani”

Sotien jälkeen oli pulaa raaka-aineista, mutta silti saatiin aikaan neljä yli 100 000 lapsen vuosiluokkaa. Ruoka oli säännöstelyssä, ja lapsilla havaittiin puutostautejakin.Koulut menivät tietysti turvoksiin tällaisesta vyörystä. Kansakoulussa olin itsekin 43 oppilaan luokassa. Siksi ei aina ole helppoa ymmärtää, millaisia mukuloita nykyisin on paimennettavina.Nuoruus keksittiin itse asiassa vasta 1950-luvulla, ja siitä tuli markkinoinnin kohde. Suuret ikäluokatJatka lukemista ”Me suuret ikäluokat”

Ihmiskunnan historia voidaan pitkälti kirjoittaa tekniikan ja keksintöjen historiana. Kun suuret päälliköt ovat voittaneet taisteluja, syynä on usein ollut aseiden ja muiden innovaatioiden paremmuus.Tulevaisuus rakentuu vastaavalla tavalla teknologian kehityksen päälle. Kaukonäköinen kunta ennakoi uusia mahdollisuuksia ja valjastaa ne varhain käyttöönsä.Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettänyt selvityksen sadasta radikaalista teknologiasta, jotka muuttavat ensi vuosikymmenellä suomalaista yhteiskuntaa. Esimerkkejä niidenJatka lukemista ”Tulevaisuus on kunnan kumppani”

Espoon väestöstä on nyt noin viidesosa ulkomaalaistaustaista, ja osuus kasvaa vuosittain noin prosenttiyksiköllä. Tämä vaikuttaa monin eri tavoin.Työn vuoksi Suomeen tulleet ja turvapaikanhakijat ovat kaksi selkeästi erilaista ryhmää. Vuoden 2019 tilastoissa suurin ryhmä olivat Intiasta saapuneet, ja Pakistan ja Kiina olivat myös kuvassa mukana.Työperäinen muutto on tärkeätä espoolaisille huipputekniikan yrityksille, jotka haluavat palkata maailman parhaatJatka lukemista ”Espoolaiset muuttavat ja muuttuvat”

Espoossa käydään vuosittain sama keskustelu verojen korottamisesta. Enemmistö on sillä kannalla, että palveluja pystytään kehittämään nykyisillä verotuloilla, vähemmistöllä on aina joitain uusia menokohteita. Enemmistö sopii sitten kokoomuksen johdolla budjetista, ja vähemmistö jää vaikeroimaan julkisuudessa.Kaupungin tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa pitkällä aikavälillä. Kun väkiluku kasvaa, tulee myös uusia veronmaksajia. Kaupungin kasvu ei edellytä verojen tasokorotuksia.OnJatka lukemista ”Kenelle rahasi kuuluvat”

Sosiaali- ja terveyspalveluja on jo pitkään yritetty siirtää jonkin suuremman yksikön hoidettaviksi, koska pikkukunnat eivät pysty vastaamaan niistä. Suurten kaupunkien nihkeää kantaa on selitetty haluttomuudeksi menettää valtaa. Todellisuudessa kunnalla ei juurikaan ole omaa päätösvaltaa palveluihin. Esimerkiksi Espoossa kaupunginvaltuusto ei ole kuluneella vaalikaudella tehnyt yhtään merkittävää päätöstä terveyspalveluista.Kunnilla on kuitenkin vaikutusta kustannuksiin. Suurin merkitys on sillä,Jatka lukemista ”Espoolaiset maksamaan”

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa (POKE) päivitetään parhaillaan. Kaksi virkamiesten ehdotusta on noussut erityisesti esille: melkein kaikki asemakaavoitetut pientaloalueet ehdotettiin muutettaviksi kerrostaloalueiksi, ja pientaloalueiden korttelitehokkuutta ehdotettiin noin kaksinkertaiseksi verrattuna toteutuneeseen. Myös etelä-Espoon yleiskaava haluttiin avata muutettavaksi.Kaava-aineistossa oli karttapiirros, joka kuvasi arviota kaupungin mahdollisuuksista saada tuloja maankäyttösopimuksista nykyisiltä pientaloalueilta. Nämä tulot voitaisiin saada vain purkamalla nykyistäJatka lukemista ”Kaavoista väännetty kättä”

Äänestäjän on vaikea saada tietoa siitä, mitä hänen ehdokkaansa on puuhannut luottamustehtävässään. Tässä oma toimintakertomukseni.Asioihin vaikutetaan eniten valmisteluvaiheessa perehtymällä, miettimällä ja keskustelemalla. Valmistuneet ratkaisut saatetaan sitten muodolliseen päätöksentekoon, jossa ne harvoin enää muuttuvat.Valtuutetun työkalupakissa ovat sekä aloitteet että kysymykset. Jos haluaa näyttävyyttä, tekee aloitteita, joista saa puhua valtuustossa, vaikka niistä ei tehdä päätöksiä. Valtuustokysymys onJatka lukemista ”Raportti neljältä vuodelta”