Espoossa käydään vuosittain sama keskustelu verojen korottamisesta. Enemmistö on sillä kannalla, että palveluja pystytään kehittämään nykyisillä verotuloilla, vähemmistöllä on aina joitain uusia menokohteita. Enemmistö sopii sitten kokoomuksen johdolla budjetista, ja vähemmistö jää vaikeroimaan julkisuudessa.
Kaupungin tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa pitkällä aikavälillä. Kun väkiluku kasvaa, tulee myös uusia veronmaksajia. Kaupungin kasvu ei edellytä verojen tasokorotuksia.
On varmasti totta, että jotkut eivät osaisi käyttää varoja yhtä tehokkaasti kuin nykyisen enemmistön muodostavat puolueet. Toimintojen parantaminen edellyttää työtä ja osaamista. Kaupungin toimikenttä on kuin pensasaita: se käy rehottamaan valtoimenaan, jos sitä ei jatkuvasti trimmaa.
Espoolaiset maksavat jo nyt keskimääräistä enemmän kuntaveroa. Viime vuonna sijoituksemme 310 kunnan joukossa oli 113. ja efektiivinen veroprosentti (eli vähennykset huomioon ottava) 14,35. Esimerkiksi helsinkiläiset tulevat kaukana perässä. Tämä tieto ei kuitenkaan ole mahtunut kaikkien kaupunginvaltuutettujen päähän, vaan veroja halutaan korottaa ”muiden kuntien tasolle”.
Ensi syksynä käydään työmarkkinoilla neuvotteluja palkankorotuksista, ja eläkkeet nousevat inflaation vuoksi ensi vuoden alusta. Jos Espoo samaan aikaan korottaisi veroprosenttia, se tarkoittaisi, että palkansaajien ja eläkeläisten saamat korotukset tulisivatkin kaupungin kassaan. Tästä olen säännöllisesti muistuttanut veroista päätettäessä.
(Julkaistu Ääniä Espoosta -lehdessä 2021)
Jouni J Särkijärvi 