TYÖPAPERI
Lähtötilanne
- demokratia on toimiva malli päätöksenteon järjestämiseksi. Siitä huolimatta on aina ulkoisia ja usein sisäisiäkin voimia, jotka pyrkivät heikentämään sitä
- demokratian kannattajista vain harva ryhtyy puolustamaan sitä hyökkäyksiä vastaan
- toimintalinjoja demokratian puolustamiseksi voidaan listata. Sitten pitäisi vielä löytää tekijät, jotka ottaisivat vastuun niiden edistämisestä
- kansalaiskasvatus, kriittinen medialukutaito
- avoimuus
- yksilönvapaudet
- kansalaisyhteiskunta
- sananvapautta tukeva lainsäädäntö; vastuu disinformaatiosta ja oikaisuoikeus
- puolueeton faktantarkistus; tekoälyn käyttö laajaan siivilöintiin
- julkisen sanan neuvosto; median itsesääntely
- trollaukselle rajat; häpeän osoittaminen
- esiintyminen omalla nimellä somessa
- valehtelemisen paheksuminen
- media keskittyy asioihin eikä siihen, mitä mieltä toimittajat niistä ovat
- poliitikoilla itsellään on eniten tekemistä
- asioiden selittäminen yhdessä on parempi kuin toisen toimien vääristely
- hyvät käytöstavat viittaavat siihen, että osallistujat tietävät, mitä ne ovat
- päätösten valmistelu tiedon pohjalta, vaihtoehtoja vertaillen, neutraalisti
- vaikeiden päätösten perustelu
- virheiden nopea korjaaminen
- ei mielipiteiden vaihtamista ratkaisuista siirryttäessä oppositiosta halitukseen ja päin vastoin
- tieto kansalaisten mielipiteistä ja muutosten argumentointi sen pohjalta
- hallinnon hitauden peittoaminen
- ei johdon keskustelua median välityksellä
- viestintäosaamista päättäjille
- reilu peli
Ennakointia
- eduskuntaryhmille yhteisesiintymistä; oma tuotanto someen?
- spin doctor -vahti
- ministeriöt läänityksistä osaksi hallituksen tiimiä
- puolueille yhteinen näkemys asioissa, joita ne edistäisivät hallituksessa ollessaan
- kunnioitusta politiikkaan, myös politiikan arvosteluun
Jouni J Särkijärvi 
No ja minne jäivät
TykkääTykkää
1) Vaalien ehdokasasettelussa pyritään kaikin puolin kattavaan ehdokasvalikoimaan. Puolueissa tätä tapahtuu kaikilla tasoilla. Kansanedustajaehdokkaita voi koskea puolueäänestys, jolloin vain keskivälin alapuolelle jääneitä ehdokkaita voi vaihtaa. Jos sanelua esiintyisi, siitä varmaan kuulisimme julkisuudessa.
2) Sitovia ryhmäpäätöksiä voidaan tehdä eduskunta- ja valtuustoryhmissä, jos niiden säännöissä on tähän mahdollisuus. Päätöksiä ei siis tee mikään puoluetoimisto. Esimerkiksi jos valtuustoryhmä on mukana budjettisovussa, sen jäsenet eivät saa tehdä tämän kanssa ristiriitaisia esityksiä. Olisi outoa, jos saisivat.
3) Äänikynnys vaikuttaa lähinnä eduskuntavaaleissa. Sitä voitaisiin laskea yhdistämällä vaalipiirejä toisiinsa, mutta se taitaa edellyttää niiden vähimmäismäärän muuttamista perustuslaissa. En ole seurannut, miten puolueet tähän suhtautuvat.
4) Kaikki vaalitavat ovat suhteellisia, koska valittujen määrä riippuu äänien määrästä. Eduskuntavaaleissa suurin vaikutus on juuri äänikynnyksellä. Pienten puolueiden on mahdollista solmia vaaliliittoja kynnysvaikutuksen pienentämiseksi.
5) Eduskunta on siinä asemassa, että ei ole mitään ylempää elintä, joka voisi tehdä sitä koskevia päätöksiä. Eduskuntaryhmillä on kansliat, joissa on edustajien tarvitsemaa asiantuntijatyövoimaa. Kansliamäärärahat maksetaan ryhmille edustajapaikkojen suhteessa. Lainsäädäntötyössä tarvitaan muutakin kuin istumista täysistunnossa ja valiokunnissa.
6) Luen mielelläni, jos löytyy parannusehdotuksia ihan mihin kohtaan tahansa. Siksi nämä työpaperit julkaisenkin.
TykkääTykkää