Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa (POKE) päivitetään parhaillaan. Kaksi virkamiesten ehdotusta on noussut erityisesti esille: melkein kaikki asemakaavoitetut pientaloalueet ehdotettiin muutettaviksi kerrostaloalueiksi, ja pientaloalueiden korttelitehokkuutta ehdotettiin noin kaksinkertaiseksi verrattuna toteutuneeseen. Myös etelä-Espoon yleiskaava haluttiin avata muutettavaksi.
Kaava-aineistossa oli karttapiirros, joka kuvasi arviota kaupungin mahdollisuuksista saada tuloja maankäyttösopimuksista nykyisiltä pientaloalueilta. Nämä tulot voitaisiin saada vain purkamalla nykyistä pientalokantaa ja korvaamalla se kerrostaloilla.
Yleiskaava on kaupunginvaltuuston päätös alueiden kehittämissuunnista. Vaikka se ei suoraan muuta asemakaavoja, siihen vedoten voi vaatia kaavamuutoksia. Rakennusliikkeet etsivät alueita, joilla on peruskorjausta vaativaa rakennuskantaa. Sitten tarvitaan yksi kiinteistönomistaja, joka on valmis vaihtamaan kotinsa setelitukkoon. Virkamiehet kutsuvat näin syntyviä kaavamuutosanomuksia ”asukaslähtöisiksi”.
Yleiskaavan merkittävyys olisi edellyttänyt kaupungilta tavallista laajempaa tiedottamista. Vaikka kaupungin tiedotuslehti jaettiin juuri ennen kaavan nähtävillä asettamista, asukkaiden kannalta tärkeistä asioista ei siinä kerrottu. Asukkaiden kannalta tämä näyttää siltä, että kaupunki salaa heidän asuinympäristöään koskevia muutoksia.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan roolissa laadin kirjeen, jossa selostin, mitä on esitetty. Kopioin siihen otteen yleiskaavasta kultakin alueelta, joille jaoin lähes 4500 kirjettä. Näiltä alueilta tulikin yli 500 kaavamuistutusta juuri kerrostalokaavaa vastaan.
Espoon pientaloalueet on kaavoitettu pääosin tehokkuudella 0,2…0,25. Tätä korkeammalla tehokkuudella omakotitalosta tulee pakostakin melko iso ja sen pihasta pieni. Viime vuonna Espoossa valmistuneet pientaloasunnot olivat keskikooltaan 112 m2. Jos ne olisi rakennettu virkamiesten ehdottamalla tehokkuudella 0,4, oikea tontin koko olisi ollut vähän yli 400 m2. Näin pieniä ei juurikaan kaavoiteta.
Omakotialueet ovat parempia sekä asukkaille että luonnolle. Asuinympäristö on terveellisempi: vähemmän asvalttia ja yksipuolisia nurmikenttiä, enemmän kasvillisuutta ja muuta luontoa.
Espoo kärsii muuttotappiosta Kirkkonummelle, Vihtiin ja Nurmijärvelle – niissä on parempi tonttien tarjonta. Kunnallisen demokratian pitäisi toimia niin, että enemmistön asumisihanteena olevaa omakotiasumista edistetään. Virkamiesten ei kuulu ajaa kehitystä päinvastaiseen suuntaan.
Espoon sisällä pientaloalueille muuttaa suhteessa enemmän keski- ja hyvätuloisia. Kaupungin verotulojen kannalta ei muuta kannattaisi kaavoittaakaan. Mutta myös pienituloisten mahdollisuuksia omakotiasumiseen tulee edistää tuottamalla enemmän tontteja.
Kaupunginvaltuusto käsittelee POKEn nyt kesäkuussa. Odotan, että lopputulos on asukkaille suopea.
(Julkaistu Ääniä Espoosta -lehdessä 2021)
Jouni J Särkijärvi 