Kategoria-arkisto: Yleinen

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa (POKE) päivitettiin muutama vuosi sitten. Kaksi virkamiesten ehdotusta nousi erityisesti esille: melkein kaikki asemakaavoitetut pientaloalueet ehdotettiin muutettaviksi kerrostaloalueiksi, ja pientaloalueiden korttelitehokkuutta ehdotettiin noin kaksinkertaiseksi verrattuna toteutuneeseen. Kaava-aineistossa oli karttapiirros, joka kuvasi arviota kaupungin mahdollisuuksista saada tuloja maankäyttösopimuksista nykyisiltä pientaloalueilta. Nämä tulot voitaisiin saada vain purkamalla nykyistä pientalokantaa ja korvaamalla seJatka lukemista ”Yleiskaavoista väännetty kättä”

Äänestäjän on vaikea saada tietoa siitä, mitä hänen ehdokkaansa on puuhannut luottamustehtävässään. Tässä oma toimintakertomukseni.Asioihin vaikutetaan eniten valmisteluvaiheessa perehtymällä, miettimällä ja keskustelemalla. Valmistuneet ratkaisut saatetaan sitten muodolliseen päätöksentekoon, jossa ne harvoin enää muuttuvat.Valtuutetun työkalupakissa ovat sekä aloitteet että kysymykset. Jos haluaa näyttävyyttä, tekee aloitteita, joista saa puhua valtuustossa, vaikka niistä ei tehdä päätöksiä. Valtuustokysymys onJatka lukemista ”Raportti 2017-21”

Helsingin seudun joukkoliikenteessä on asioita tehty sekä oikein että väärin. Kustannukset on päätetty jakaa kuntien kesken liikennemuodoittain. Puolet niistä katetaan verovaroista, puolet peritään matkustajilta. Palvelutaso suunnitellaan kysynnän ja alueen perusteella yhtäläiseksi ilman kuntakohtaisia eroja.Ennen liikenteen ottamista kuntien hoitoon oli kehittynyt bussilinjojen verkosto. Tämä tarjosi suoria yhteyksiä reuna-alueiden ja Helsingin kantakaupungin välille. Vain kannattavia linjoja jaJatka lukemista ”Kuihtuuko joukkoliikenne”

Eipä arvannut Bram Stoker, kuinka osuvan kertomuksen Draculasta tuli kirjoittaneeksi. Hallitsija, joka yöaikaan nauttii tuoreesta ihmisverestä – kaikki kolme oikein.Johdan rikospoliisissa yksikköä, jonka vastuualueena ovat veririkokset; myös elinvarkaudet kuuluvat meille.Mutta vähän taustaa.2010-luvun lopulla huomattiin, että vanhat hiiret saavat takaisin nuoruuteen liittyviä ominaisuuksiaan, kun niille siirretään nuorten hiirten verta – muisti paranee, voima kasvaa, elinikä piteneeJatka lukemista ”Malja nuoruudelle”

Muutoksia voi joko odottaa tai pelätä; jos niitä ei tunne, pelkää. Kehitys on aina taaksepäin katsottaessa ollut johdonmukaista, joten se on myös ennustettavissa. Tulevaisuudella on paljon mielenkiintoista meidän varallemme. Ensimmäisen ennakointihankkeeni vedin 1980-luvulla. Siinä yksilöitiin sen hetken ja tulevaisuudessa nähtäviä yhteiskunnallisia ongelmia ja arvioitiin, miten ne aikanaan ratkotaan. Epäkohdat luovat painetta, joka purkautuu toimenpiteiksi. EivätJatka lukemista ”Kannattaa kurkistaa tulevaisuuteen”

Humen giljotiini tarkoittaa, että tosiasioista ei voi johtaa arvoja. Arvojen järjestelmää kutsutaan etiikaksi. Tekoäly toimii logiikan säännöillä. Niinpä sillä ei ole etiikkaa. Selostuksen tekoälyn etiikasta voisi siten lopettaa tähän. Tekoälyyn silti liittyy eettisiä kysymyksiä. Niissä vastuu kohdistuu ihmiseen, hänen epätäydellisyyteensä ja erehtyväisyyteensä. Kaikessa tietojenkäsittelyssä pätee, että virheellisten tietojen pohjalta ei päästä oikeaan lopputulokseen kuin harvinaisenJatka lukemista ”Tekoälyllä ei ole etiikkaa, mutta se on pahuksen kekseliäs”

18.5.2004 Jouni J Särkijärvi                                                                 Versio 3.4/23.5.2021 1. Lukijalle Kunnallispolitiikka on suurimmissa kaupungeissa painottunut yhä enemmän politiikasta talousjohtamiseksi. Voimavarat ovat eivät ole kasvaneet samaan aikaan kuin lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet. Säästämisen ja tehokkaimpien toimintamallien etsimisestä on tullut myös luottamushenkilöiden velvollisuus, jotta jotenkin pystytään välttämään aikaisemman palvelutason leikkaukset. Tämä muistio liittyy kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöiden yhteistyöhön. SiinäJatka lukemista ”Kunnallispihtarin niksilista”

Kuvitteellisen lainsäädäntöhankkeen hahmottelua             Jouni J Särkijärvi 26.12.2016, muutettu 17.11.2018 Yhteiskunnan ja elämän digitalisoituminen synnyttää uusia tilanteita, joissa yhteiskunnan tai yksilön intressit edellyttävät turvaamista lainsäädännön tasolla. Aikaisemmin on säädöksiä vahvistettu koskemaan mm. henkilörekistereitä, identiteettivarkauksia, julkisen data julkisuutta ja tekijänoikeuksia. Seuraavassa on listattu asiakokonaisuuksia ja ongelmia, joihin on löydettävissä hyödyllisiä säädösratkaisuja. Lähtökohtana on strateginen ajattelu reaalimaailman tilanteiden pohjalta,Jatka lukemista ”Digikaari”

Lukijalle Politiikka on parhaimmillaan kehitystä ohjaavaa. Se ei pelkästään reagoi yhteiskunnan muutoksiin, vaan pyrkii suunnitelmallisesti vaikuttamaan niihin.Tämä asun­topo­liittinen strate­gia on laadit­tu tukemaan asun­to­po­li­tii­kan pitkäjäntei­syyttä. Se edistää myös tietojen välittämistä noudatettavan asuntopoli­tiikan perusteista. Asumisella on keskeinen merkitys ihmisten elämän­hallinnalle. Ihmisten mah­dollisuuk­sia omatoi­miseen selviytymiseen asuntomark­kinoilla vaikeuttaa, jos asuminen on liian kallista, asuntojen saatavuus huono tai asumisen turvaJatka lukemista ”Asuntopoliittinen strategia”

PM 19.3.2014 Jouni J Särkijärvi, viimeksi muutettu 24.4.2014 Lait ja alemman tason säädökset joudutaan aina laatimaan sen hetken tilanteeseen. Usein käy niin, että teknologisen kehityksen myötä tulee uusia tilanteita, joihin ei ole osattu varautua säädösvalmistelussa. Suomessa käytetty juridinen traditio antaa kyllä näihin tilanteisiin tulkintamahdollisuuksia säädöksen tarkoituksen (ratio legis) kautta, mutta joissain tapauksissa siitä ei oleJatka lukemista ”Sata radikaalia teknologiaa ja Suomen lainsäädäntö”