Tätä mieltä yleiskaavaluonnoksesta

Viime kesänä pidettiin nähtävillä Espoon Yleiskaava 2060 -luonnoksen aineistoa. Siihen saatuja mielipiteitä käsitellään, ja kaavan seuraava käsittely on ajoitettu ensi vuoden (2026) syyskaudelle.

Kävin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa läpi nämä mielipiteet, joita saatiin 1375 kappaletta. Näissä oli tavalla tai toisella epäselviä yli 40. Muihin annetaan vastine kaavaa seuraavan kerran käsiteltäessä. Tietojärjestelmä oli vähän jäykkä, ja minulta kului hommaan yli 50 tuntia.

Tässä käsittelen lähinnä niitä asioita, joista on käsittelyssä ollut erilaisia näkemyksiä tai joissa haluttiin muutoksia kaavaluonnokseen.

Hyvinvointialue – vaikeimman kautta

Vuoden 2022 loppuun saakka sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi olivat kuntien vastuulla. Lähipalveluista kunnat päättivät itse, ja erikoissairaanhoidon ja pelastuslaitoksen organisaatioita johtivat alueen kuntien valitsemat luottamushenkilöt.
Vuoden 2023 alusta tehtävät ja päätösvalta siirtyivät Helsinkiä lukuun ottamatta uusille
hyvinvointialueille. Oli selvä, että valtuustoilla ei olisi juurikaan merkitystä, vaan päätökset tehtäisiin alueen hallituksessa ja lautakunnissa. Monet valtuustoihin valitut ilmaisivat turhautuneisuutensa ja luopuivat tehtävästä jo kesken kauden.

Luottamushenkilöillä on kyllä merkitystä hyvinvointialueellakin. Kun tarvittaviin säästötoimiin on ryhdytty määrätietoisesti, on tuloksiakin tullut. Länsi-Uusimaa erottuu tässä myönteisesti; muualla valitetaan muutoksen nopeudesta, kun pitäisi tehdä työtä.

Tekstejä aikaisemmilta vuosilta

Liikkumisen hiilijalanjäljet

Vastuullinen päätöksenteko pyritään perustamaan tiedolle ja tieteelle. Liikenteen osalta käytetään myös hämmästyttävää määrää uskomuksia, joiden esittäjien täytyy tietää ne virheellisiksi. Uskovat loukkaantuvat herkästi, jos heille tuputtaa tieteen tuloksia. ”Epämukavia totuuksia”, kuten Al Gorekin otsikoi sanomansa.

Temppuja hatustani

Yhteiskunnallinen keskustelu käydään tavallisesti olemassa olevien ratkaisujen eduista ja haittapuolista. Pöydälle voi nostaa myös uusia innovaatioita: tässä on omia ehdotuksiani.

Tekoälyllä ei ole etiikkaa

Tekoäly toimii logiikan säännöillä. Niinpä sillä ei ole etiikkaa. Selostuksen tekoälyn etiikasta voisi siten lopettaa tähän. Tekoälyyn silti liittyy eettisiä kysymyksiä. Niissä vastuu kohdistuu ihmiseen, hänen epätäydellisyyteensä ja erehtyväisyyteensä.

Kunnallispihtarin niksilista

Kunnallispolitiikka on suurimmissa kaupungeissa painottunut yhä enemmän politiikasta talousjohtamiseksi. Voimavarat ovat eivät ole kasvaneet samaan aikaan kuin lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet. Tämä muistio liittyy kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöiden yhteistyöhön. Siinä on tarkoitus koota yhteen ideoita, kokemuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät kunnan tehtävien hoitamiseen mahdollisimman taloudellisesti.

Digikaari

Yhteiskunnan ja elämän digitalisoituminen synnyttää uusia tilanteita, joissa yhteiskunnan tai yksilön intressit edellyttävät turvaamista lainsäädännön tasolla. Aikaisemmin on säädöksiä vahvistettu koskemaan mm. henkilörekistereitä, identiteettivarkauksia, julkisen data julkisuutta ja tekijänoikeuksia. Tässä tekstissä on listattu asiakokonaisuuksia ja ongelmia, joihin on löydettävissä hyödyllisiä säädösratkaisuja.

Asuntopoliittinen strategia

Laadin tämän asiakirjan alun perin yhteenvedoksi asuntopolitiikasta valtion näkökulmasta (ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosaston päällikkönä toimiessani). Se on nyt päivitetty. (vuodelta 2021)

Raportti neljältä vuodelta 2017-2021

Äänestäjän on vaikea saada tietoa siitä, mitä hänen ehdokkaansa on puuhannut luottamustehtävässään. Tässä oma toimintakertomukseni.

Kaavoista väännetty kättä

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa (POKE) päivitettiin edellisellä valtustokaudella. Kaksi virkamiesten ehdotusta nousi erityisesti esille: melkein kaikki asemakaavoitetut pientaloalueet ehdotettiin muutettaviksi kerrostaloalueiksi, ja pientaloalueiden korttelitehokkuutta ehdotettiin noin kaksinkertaiseksi verrattuna toteutuneeseen. Lopputulokseksi tuli, että kyseiset pientaloalueet rajattiin pois kaavasta eli ne säilyivät entisellään vanhan kaavan mukaisesti. Virkamiehet hävisivät taistelunsa kaupungin tavoitteita vastaan.

Kuluneella vaalikaudella on otettu uusinta samasta taistosta koko Espoota koskevan yleiskaavan nimissä. Sen valmistelu aloitettiin pari vuotta sitten. Yritin saada sille selkeät tavoitteet, jotta säästyttäisiin turhalta työltä. En onnistunut.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli yleiskaavaluonnosta viime keväänä. Pohjaesityksessä oli tiheä raideliikenneverkko, jonka tueksi asuntoalueita piti tiivistää voimakkaasti. Yli 50 pientaloaluetta tai -ryhmää oli merkitty alueiksi, joille olisi sallittua kerrostalojen rakentaminen. Puistoja oli muutettu korttelialueiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti kaikki pientaloalueet säilytettäviksi kokoomuksen, perussuomalaisten ja rkp:n äänin. Sekä kaupunkisuunnittelupäällikkö että vihreät jäsenet jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä.

Luonnos Espoon yleiskaavaksi oli viime kesänä nähtävillä. Siitä jätettiin yli1300 mielipidettä. Herättelin asukkaita kertomaan mielipiteensä jakamalla noin 5000 kirjettä pientaloalueille, joita oli muutoksella uhattu.

Ja tulos oli selvä. Pientaloalueiden tiivistämiseen otettiin kantaa 580:ssa mielipiteessä, joista 573 puolsi pientaloalueiden säilyttämistä ja seitsemän niiden tiivistämistä. Mielipiteistä saattoi lukea, kuinka kohtuuttomana ja älyttömänä kuntalaiset pitäisivät asuinalueensa luonteen tuhoamista, ja kuinka jo ehdotuskin siitä ahdisti.

Meillä on kuntalaisten itsehallinto. Pientaloasumisen lisääminen on aivan kohtuullinen toive; se on viihtyisämpää, terveellisempää ja edullisempaa kuin kerrostaloasuminen.

Turhaa työtä tuli siis tehtyä paljon. Virkamiesjohdon olisi pitänyt ohjata välttämään sitä, kun pientaloalueiden tiivistäminen torpattiin juuri vähän aikaisemmin Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan yhteydessä.  Piti olla jo selvä, että väestönkasvun tunkemisesta nykyisen asutuksen sekaan pitää luopua; Espoossa riittää tilaa muuallakin.

Kenelle rahasi kuuluvat

Espoossa käydään vuosittain sama keskustelu verojen korottamisesta. Enemmistö on sillä kannalla, että palveluja pystytään kehittämään nykyisillä verotuloilla, vähemmistöllä on aina joitain uusia menokohteita. Enemmistö sopii sitten kokoomuksen johdolla budjetista, ja vähemmistö jää vaikeroimaan julkisuudessa.

Espoolaiset muuttavat ja muuttuvat

Espoon väestöstä on nyt noin viidesosa ulkomaalaistaustaista, ja osuus kasvaa vuosittain noin prosenttiyksiköllä. Tämä vaikuttaa monin eri tavoin.

Kuihtuuko joukkoliikenne

Helsingin seudun joukkoliikenteessä on asioita tehty sekä oikein että väärin. Kustannukset on päätetty jakaa kuntien kesken liikennemuodoittain. Puolet niistä katetaan verovaroista, puolet peritään matkustajilta. Nyt olisi syytä käydä keskustelua strategiasta, koska niin moni aikaisempi tekijä on muuttunut.

Malja nuoruudelle – välillä vähän kevyempää

Kannattaa kurkistaa tulevaisuuteen

Muutoksia voi joko odottaa tai pelätä; jos niitä ei tunne, pelkää. Kehitys on aina taaksepäin katsottaessa ollut johdonmukaista, joten se on myös ennustettavissa. Tulevaisuudella on paljon mielenkiintoista meidän varallemme.

Vielä vanhempaa satoa

Sata radikaalia teknologiaa ja Suomen lainsäädäntö

Tekstissä on listattu ”sadan radikaalin teknologian” tiellä olevia juridisia ongelmia ja esitetty niihin ratkaisuja. Jos ensisijainen päätösvalta on Suomen ulkopuolella, se on mainittu. Numerointi vastaa raporttia, ja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta on teknologiat sijoitettu arvonluomisverkostotason numeroinnin alle. Teknologiat, joista ei ole sanottavaa, on jätetty pois. (vuodelta 2014)

Tulevaisuus on kunnan kumppani

Ihmiskunnan historia voidaan pitkälti kirjoittaa tekniikan ja keksintöjen historiana. Kun suuret päälliköt ovat voittaneet taisteluja, syynä on usein ollut aseiden ja muiden innovaatioiden paremmuus. Tulevaisuus rakentuu vastaavalla tavalla teknologian kehityksen päälle. (vuodelta 2017)

Me suuret ikäluokat

Sotien jälkeen oli pulaa raaka-aineista, mutta silti saatiin aikaan neljä yli 100 000 lapsen vuosiluokkaa. Iän tuomaa kokemusta ja osaamista arvostetaan aina juhlapuheissa, mutta ovat ne silti olemassa todellisuudessakin. On niistä hyötyä hoidettaessa kuntalaisten yhteisiä asioita. (vuodelta 2017)

Johdatus asuntopolitiikan teorioihin

Tässä muistiossa selostan niitä filosofisia valintoja, joita asuntopolitiikkaan aina sisältyy. Esitän yhteenvedon siitä, millainen ihminen on uusimpien käsitysten mukaan perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan siltä osin, kuin näillä on merkitystä asuntopolitiikan kannalta. Selostan sosiaalipolitiikan metaetiikan vaihtoehtoja ja hahmotan asuntopolitiikan eettistä systematiikkaa. Esitän yhteenvedon vallitsevista olettamuksista ihmisten taloudellisesta käyttäytymisestä asumiseen liittyvissä valinnoissa. Asumisen sosiologiaa sivutaan siltä osin kuin se on relevanttia asuntopolitiikan kannalta. (vuodelta 2004)

TEKvisio näkemyksiä Suomen kehittämiseksi

Tähän asiakirjaan on koottu niitä tulevaisuutta koskevia seikkoja, jotka ovat Tekniikan Akateemisten kannalta erityisen tärkeitä ja jotka sen tulee ottaa huomioon omassa toiminnassaan. Aikatähtäin on ulotettu normaalia kts‑kautta pitemmälle, jotta oleelliset muutostrendit erottuisivat lyhyen aikavälin tapahtumista. Teksti on kirjoitettu neljän hengen työryhmässä, jossa ovat toimineet raportoijana arkkitehti Jouni J. Särkijärvi ja muina jäseninä professori Veikko Porra, teekkari Ari Väisänen ja DI Matti Hirvikallio. (vuodelta 1999)